Tästä alkaa pikkuisen Roihun blogi. Lähinnä nyt pennun elämää seuraillaan ja treenailuja yritän jaksaa kirjata ylös. Ei viitsi tuonne kotisivujen kuulumisiin kaikkea pikkunaperon touhuja nimittäin kirjuutella.

Roihu on asustellut meillä nyt vajaat kaksi viikkoa ja kaikenlaista ollaan ehditty jo puuhailemaan. Ollaan käyty Bauhausissa katselemassa kauppaa ja ihmisiä, Kuljun Kartanossa esittäytymässä vanhalle työkaverilleni, mökillä uimassa (tai pikemminkin kahlailemassa) ja Tampereella juna-asemalla sekä torilla ihmettelemässä maailman menoa. Maailman kiertely onkin sujunut aika mallikkaasti! Asematunnelikaan ei pelottanut, vaikka kuulutuksiakin tuli ja hälinää riitti. Bauhausissa on ulko-oven edessä inhottava ritilälattia, mutta sekään ei Roihua tuntunut hetkauttavan! Toki välillä tulee jotain hieman jänniä paikkoja, mutta täysin tuo ipana ei ole vielä jähmettynyt mistään. Eilen oli mm. asfalttikone, joka ohitettiin pienten epäluuloisten katselujen jälkeen. Mainio pakkaus kyllä tuo ipana.

Pientä perustottelevaisuuttakin ollaan jo otettu, ettei pentu vain elä liian pellossa ;) istuminen sujuu ihan ok, samoin maahanmeno käsiavulla. Paikallamakuutakin ollaan jo treenailtu ja ihan kohtuullisesti pysyy jo (ei nyt sentään 2min, mutta muutamia sekunteja). Sivulla istumista ollaan otettu, siinä samalla katsekontaktia. Namin syönnin ajaksi kontakti katoaa, mutta napero hakee itse kontaktin takaisin ilman apuja. Varsinaista luoksetuloa ei olla harjoiteltu, mutta toki ulkona tullaan "tule" kutsulla jo kohtalaisin hyvin luokse (tokossa tulee aikanaan olemaan aivan eri käsky luoksetulossa). Paljoa muuta ei ollakaan otettu tokoilun merkeissä vielä.

Tempuista ollaan otettu vain jalkojen välistä pujottelua, itsensä ympäri pyörimistä ja nyt uusimpana harjoiteltiin suukon antamista. Agilityä vain sen verran mitä ollaan putkea menty ja hieman kontaktia puomin ylösmenolla (tuo osa on laitettu kaivonkantta vasten nojaamaan, joten pudotuskaan ei ole paha, jos pentu lähtee kiipeilemään). Pujottelu pitäisi virittää pihalle, jotta saataisiin se kuntoon ensi talveksi (tällöin haaveena roikuttaa ipanaa Tuitun agitreeneissä mukana).

Navetassa ollaan käyty haahuilemassa, samoin lampaiden luona. Navetassa ensin isot sonnit hieman jännittivät, mutta toissapäivänä neiti vain istui ja katseli kun minä kolasin kakkaa kuiluun karsinoissa (yritti kyllä jo karsinaan mukaankin, mutta sinne ei päästetty). Lampaisiin ei oikein suhtaudu mitenkään, katselee kyllä läheltäkin, muttei selvästikkään vielä ymmärrä mistä on kyse. Nooh...nuori pirpana vielä, ehtiihän sitä.

Lenkit ovat epätasaisessa maastossa, joten varmasti koordinaatiokyky kehittyy ajan myötä ihan hyväksi. Tuntuu lähtevän vain hieman liiankin innokkaasti omille poluilleen, joten itsenäisyyttä löytyy kyllä. Lopulta tulee kuitenkin aina perässä. Bedan hännässä olisi kovin mukavaa roikkua, kunnes B antaa selkään. Toope on innostunut jo leikkimäänkin pirpanan kanssa, mutta aina ei sekään jaksa pennun touhuista kiinnostua.

Katsellaan mitä tulevaisuus meille vielä tuo :)