Nyt on ipana sitten saanut ensimmäisen rokotuksensa. Kiitos Sannalle! Neiti ei edes tajunnut koko rokotusta kun minä syötin nakkia pikkuiselle ahmatille koko pistoksen ajan. Että eipä jäänyt ainakaan huonoa kokemusta siitäkään.

Bauhausissa ollaan taas käyty pyörimässä. Että olinkin taas ylpeä pikkuisestani. Hienosti malttaa kulkea, toki hieman vetää ihmisten luokse, mutta pienellä kutsulla (ja nakilla) saa huomion takaisin itseeni. Mutta muuten on mennyt oikein hienosti noilla retkillä. Mitään ei ole vielä ipana osannut pelätä.

Samaisella Bauhaus-reissulla käväisimme taas Mustissa ja Mirrissä ja ostettiin hieman herkkuja matkalle. Herkkuja käytiin syömässä erään tavaratalon rappusilla, jotka sattumoisin olivat semmoista ilkeää metalliritilää (ei nyt tule parempaa kuvailua mieleeni). Siinä sitten ihmisten ihmetellessä minä kannustin Roihua kiipeämään ja laskeutumaan portaat pariin otteeseen. Eipä tuo riemusta hihkuen niitä kiivennyt, mutta ihan malliikkasti meni kun vauhtiin pääsi.

Tänään Roihu matkustikin traktorissa kun menin Teron mukana rehua keräämään. Nätisti napitti sylissä menomatkan ja tullessa seikkaili lattialla (kunnes totesin uteliaan nenun olevan enemmän haitaksi kuin hyödyksi ja nostin ipanan syliin). Käytiin Roihun kanssa pieni lenkkikin metsäpolulla sillä aikaa kun rakas mieheni teki ahkerasti töitä pellolla.

Maanantaina sitten jos pääsisi vaikka hieman metsään hakuilemaan. Eli Roihun tapauksessa tämä tarkoittaa vain makkararinkiä, mutta jostainhan se on aloitettava, eikö totta? Haaveissa parin viikon päästä myös aloittaa uusi harrastus, mutta siitä lisää lähempänä, jos kaikki sujuu odotusten mukaan.