Ollaan taas päivittäin treenailtu, milloin ulkona ja milloin sisällä. Kelit eivät ole olleet niitä parhaita, mutta hyvää tekee treenata myös sateella ulkona. Roihulla onkin pientä hienohelman vikaa, kun märällä ei ole niin kiva mennä maahan. Onneksi kuitenkin pienen treenailun jälkeen pahin hienostelu on mennyt ohi. On se vaan kumma kun lenkillä pitää juosta ja läträtä kaikki lammikot, mutta treenatessa lammikot on kamalia!

Seuraaminen alkaa olemaan aika nättiä (sen mitä itse nyt näkee, pitäisi kuvata joskus ja katsoa kunnolla, voisi mielipiteet vaihtua). Ainut vain, että seuraaminen tuntuu hetkeksi unohtuvan kun annan välipalkan. Olenkin miettinyt nyt lopettavani liikkeen palkkaukseen, pidennän vain aina hiljalleen seuraamista, kiirehän meillä ei ole. Intoa kuitenkin löytyy! Ollaan myös treenailtu käännöksiä ja askelluksia vähäsen, vasemmalle paikoillaan kääntyminen ei vielä tosin toimi täysin, mutta kyllä sekin tästä kun tuo tajuaa heilauttaa peppuaan.

Tunnari on meidän ongelmamme. Olen piilottanut kapulaa ja näin auttanut neitiä käyttämään nenäänsä. Hyvin tuo sen kapulan etsiikin milloin lehtien seasta tai hiekkakasan alta. Mutta ongelma onkin nyt kun lisätään muut kapulat joukkoon...neito ryntää paikalle ja kahmii ensimmäisen kivan kapulan suuhunsa ja tuo sen onnessaan minulle. Nyt onkin sitten tarkoituksena kokeilla namien avulla rauhoittaa tilannetta ja katsoa kuinka homma lähtee luistamaan. Tosin tätäkin kokeiltiin pikaisesti jo tänään treeneissä, eikä tulos ollut ihan toivottu (eli samalla tyylillä kahmi kapuloita). Ei kuitenkaan luovuteta vaan aletaan tuota nami-ideaa työstämään.

Ruutu on aivan ihana Roihun mielestä! Sinne on niin kiva juosta kun lelu odottaa takarajalla. Tosin Roihuhan lähtee vetämään lelu suussa ihan innoissaan ruudusta pois. Itse en tätä ole vielä ongelmaksi, mutta ehkäpä voisi kohta alkaa miettimään pysäyttämistäkin ruudussa. Pidän nyt kuitenkin ruudun vielä vähän aikaa superkivana paikkana, jonne juostaan täysiä.

Kaukot ovat yhtä alkeissa kuin aiemminkin, mihinkäpäs ne nyt parissa päivässä. Paikkamakuu on ollut ongelmaista, neidon maltti ei tunnu riittävän paikkumakuuseen. Nyt otetaankin vain lyhyitä aikoja ja palkataan tarpeaksi usein. Paikallaan istuminen onkin sen sijaan paljon paremmalla tolalla, neito istuu aika hienosti jo paikoillaan.

Tänään oltiin ohjatuissa treeneissä ja kivaa oli! Tosin Roihu ottaa häiriötä aivan liian helposti. Huomenna mennäänkin sitten Tampereelle treenailemaan Even kanssa.