Tärkeimmät ensin...elikkäs Puolasta tuomani sijoitusnarttu käväisi riehumassa Roihun kanssa pari päivää viikolla. Laura ja Tomu tulivat keskiviikkona siinä 12 maissa ja lähtivät torstaina illalla. Käytiin Roihun kanssa hakemassa tytöt juna-asemalta Tampereelta ja samalla muisteltiin kuinka ihmisvilinässä tulee käyttäytyä. Neitihän meni vallan mainiosti teiden yli ja ei pyöräilijätkään enää nykyisin yhtään hätkäytä. Yhtä poikaa tosin Roihu katseli pidempään, muttei kyllä pöhissyt tai öhissyt tai perääntynyt, ilmeisesti huppu pojan päässä ihmetytti. Mitään ipana ei kuitenkaan asemallakaan pelännyt, kauniisti kulki hihnassa kun namia oli tarjolla. Treenailtiin hieman tokoa vielä junalaiturilla ja hienosti meni paikkamakuukin!

Roihu ja Tomu laitettiin molemmat auton takakonttiin ja suuntasimme nokkamme kohti Mustia ja Mirriä. Neidot pääsivät shoppailemaan herkkuja. Ostin kaikille herkkuluut, jotta yhteiselo olisi helpompaa kotona. Tomu oli hieman varuillaan liikkesssä, mutta ihan hienostihan se meni loppujen lopuksi. Roihu tosin meni Tomulle murisemaan, kun Tomu meni ottamaan eräästä astiasta maistiaisia.

Kotona neidit sitten pääsivätkin vapaana pihalla temuamaan. Hyvin tuntui yhteinen sävel löytyvän ja vauhtia kanssa. Minun muita koiria ei päästetty edes hommaa sotkemaan, kävivät vuorotellen sitten ulkona. Neidit kävivät yhdessä lenkilläkin ja hauskaa oli! Tomu pääsi katsomaan lampaita, eikä olisi aluksi halunnut lähelle tulla. Hienosti kuitenkin pienellä houkuttelulla tuli aitauksen viereen nuuhkaisemaan. Roihuhan tunkee päätänsä aina läpi haistelemaan, tällä kertaa yritti uuhi puskea Roihua verkon läpi ja Roihupas naksautti lammasta! Olin ihan yllättänyt. Ei siis meillä uuhet hypi Roihun nenille :D hieno homma! Lisäksi uitiin kuralammikoissa ja revittiin toisten korvista jne. Yö sujuikin rauhallisesti, kun neidit olivat leikittäneet toisensa väsyksiin.

Seuraavana päivänä hieman tokoiltiin ja opetettiin Lauraa. Tomu ei selvästikkään ole niin ahne kuin Roihu. Roihuhan tekee ruuasta ihan mitä vaan. Tomulle nyt olikin hieman kertynyt liikaa jo massaa ja käskin Lauraa hieman katsomaan ruokamäärää tarkemmin. Tomu oppi kuitenkin hienosti, vaikkei niin ahne olekkaan. Upeasti tuli sivulle istumaan, jopa minun kanssani. Laura tuossa ilmoittikin, että pääsivät Tomun kanssa pentukurssille, joten jatkavat siellä koulutusta. Illalla sitten saatoimme tytöt taas junalle. Tomu ei kuulemma olisi halunnut junaan mennä, mutta junamatka sitten taas oli mennyt hienosti, vaikka juna olikin Varkaudessa tunnin myöhässä!

Kiitos Lauralle ja Tomulle vierailusta! Oli todella hienoa nähdä Tomuakin.

Tomu on hieman arempi kuin Tomu, mutta ei pelästynyt ainakaan kovia ääniä (mm. naulainta ja muita kovia raksaääniä), hieman jotkin uudet hahmot saattoivat jännittää, eivät kuitenkaan mitenkään paljoa. Tomu on Roihua kolmisen senttiä matalampi n.42-43cm ja painoa on kuulemma semmoiset 14kg. Roihuhan on nyt 12kg ja korkeutta oli mitattaessa 45cm. Roihu alkaa menemään Bedan ohitse jo.

Roihu käväisi taas tänään Bauhausissa, eipä siinä sen ihmeempiä, hyvin meni. Alkaa varmaan jo henkilökunta tunnistamaan tuon neitokaisen ;)

Hampaita on lisää tippunut ja tippuu koko ajan. Kulmurit ovat vielä paikoillaan tukevasti. Pentukarva on melkein kokonaan hävinnyt ja tilalle tullut kaunista tummanruskeaa ja suht lyhyttä karvaa. Tuolle taitaakin tulla meidän perheen helpoin turkki (onneksi!). Korvat ovat taas lurpallaan. Vajaa 2vkoa sitten irtosi minun ja Heinin hieno viritys ja ensin lurpahti toinen korva, sitten toinen. Katsotaan jaksaako tuota enää liimailla vai annanko olla tuollainen :) onhan se ihan söpö noinkin. On vain jotenkin niin huvittava, kun on pitkät koivet ja pää ei ole kovin iso/massiivinen, mutta sitten on jättimäiset lerppakorvat! Roihun ravistellessa itseään märkänä kuuluu aivan kuin märkää rättiä hakattaisiin jonnekin :D huvittavaa tosissaan.

Kävimme Roihun kanssa viemässä Toopen äidilleni Mäntsälään eilen. Oli aivan kamalaa jättää pikkuinen Toope :( onneksi herra kuitenkin pärjää varmasti hyvin. Roihu kiipesi yläkertaan omin lupineen, eikä uskaltanutkaan tulla alas. Ensin menin vain pois ja huusin, Roihu vasta huutoon huudolla. Kissanraksujen kanssa ei sitten ollutkaan rapuissa mitään hirveää (?). Hyvin tuli alas ja heti perään meni itse takaisin ylös ja juoksi alas. En tiedä mikä ihmeen aristus sille noita rappuja kohtaan tuli (liukkaat, kiiltävät???), mutta nopeasti unohtui ruualla. Pitääkin näköjään kiipeilyttää erilaisilla portailla.

Roihu muuten haukkui yksi päivä epäilyttävän risunkin pystyyn ;) oli oikein oksainen ja lehtinen iso oksa keskellä meidän tietä ja tietysti se oli todella epäilyttävä ja se piti haukkua, noh...eipä siinä sen ihmeempiä, meni ipana nuuhkaisemaan ja unohti samantein koko homman.

Neiti on myös oppinut kunnolla hyppimään. Siis sohvalle, sängylle, rahille jne. Ja hyppää niin lennokkaasti alaskin (mitä ei kyllä tarttisi tehdä). Lisäksi neitokainen teki aikamoisen tempauksen keskiviikkoiltana. Tomu ja Roihu oli laitettu meidän kuistille nalkkiin kun Teron täti miehensä kanssa toi Tuitun tuleville pennuille pyyhkeitä ja muuta. Roihu pomppasi tuolille, jonka kautta ponnasi vauhtia kaiteesta ja teki huiman hypyn kukkapenkkiin. Samalla otti matkalta mukaansa tuulikellonkin. Että semmoista...tyylinsä kullakin. On vain vähän liian rasittavia nuo loikat, saisi vielä ainakin puoleksi vuodeksi moiset jättää tekemättä.

Siinäpä kerrakseen taas. Ensi viikolla Roihu pääsee pienelle asuntovaunuretkelle ja sitten onkin jo vuorossa Heinin luona vierailu :( että tulee ikävä tuota hirviötä.